Näin me teimme muutaman viikon takaisella reissullamme. Tässä parhaat tärpit Madridiin, jossa ihminen syö todella hyvin. Siis todella!
Aamun voi aloittaa kävelemällä Mercado de San Migueliin ja ihastelemalla somia ruokakojua ja runsasta tarjontaa. Päivän ensimmäiset makupalat voi ja kannattaa myös nauttia samaisessa paikassa. Miltä kuulostaisi esimerkiksi osteritasting puolen päivän hujakkeilla?
Art Nouveau kauppahalli on näkemisen arvoinen, vaikka ei kaloja olisikaan kotiin viemässä.
Näin me teimme ja maistelimme kolmea neljää eri laatua ostereita. Palanpainikkeeksi olismme ottaneet cavaa, mutta sitä ei ollut tarjolla. oli vain samppanjaa ja rieslingiä, joten päädyimme jälkimmäiseen. Lempiosterit olivat lihaisia, Daniel Sorlutin Especial-ostereita. Niisä todella on eroja. Nämä olivat vähemmän merenmakuisia ja kivan purutuntuman omaavia. Kakkoseksi jäivät Fine de Claire-osterit.
Lounaaksi voi käydä nauttimassa munia ja ranskalaisia Casa Luciossa. Tai modernimmin, mutta superherkullisesti voi lounastella El Barril de las Letras. Rakastuin tähän paikkaan, sen tunnelmaan ja se ruoka! Myös mainio illallispaikka. Annokset ovat huimankokoisia, btw..
El Abuelo ja Dolores, tulen vielä käymään uudestaan!
Jos haluaa illallistaa vain napostellen makoisia tapaksia, joita Madrid tarjoaa yllin kyllin, kannattaa piipahtaa ainakin El Abuelossa (abuelo =isoisä), jossa syödään gambaksia ja palanpainikkeeksi kitataan lasi tai pari punaista, makeaa viiniä. Vanha herrasmies paistaa ovensuussa gambaksia arvokkaana ja ne saapuvat tirisevinä eteesi baaritiskille. paikka on ollut niin suosittu, että sitä vastapäätä on avattu sisarmesta. Siellä taitaa olla muutama tuolikin. Alkuperäisessä baarissa ei istuskella, vaan nojaillaan rennosti baaritiskiin.
Baareja jokaisen makuun. Siis aivan jokaisen.
Mitähän vielä. Niin, omasta mielestäni passeli paikka asua Madridissa on Plaza de Santa Anan hollilla. Ensinnäkin voi aamuisin ihastella pienen pientä runoilija Frederico Lorcan symppaattista patsasta. Ja koska itse haluan asua lähellä iltaelämää, herkullisia ruokapaikkoja ja tapasbaareja, niin tämä alue on the place to be. Plazan sivukadut kuhisevat elämää ja tapaksia on tarjolla joka askeleella. Se taisi olla niin, että jokaista 68 madrislaista kohtaan kaupungista löytyy yksi baari. Siltä se kyllä näyttikin.
El Abuelon makea viini hymyilytti.
Sitten iltaoluella ja pikkupurtavalla tulee käydä myös Taberna de Dolorers-baarissa (Plaza de Jesus 4). Pelkästään senkin takia jo, miten he huiskivat oluen vaahdot veitsellä menemään. Ja jokaista lasillista seuraa tiskille pieni tapas, ilmaiseksi tottakai.
Cerveceria Alemana on jo paikallinen instutuutio ja se sijaitsee näppärästi Plaza de santa Analla. Sitä vinosti vastapäätä toisella puolella oli myös kiinnostava ravintola. Ravintolan etuosassa on baaritiski ja tarjolla hyvin perinteisiä, herkullisia tapaksia. paikalliset rouvat turkeissaan pörhälsivät sisään ja nautiskelivat tiskillä muutaman alkupalan ennenkuin siirtyivät syvemmälle ravintolan uumeniin illalistamaan. Tämä paikka on myös kuulu siitä, että härkätaistelijat visiteeraavat siellä.
Madrid ei nuku koskaan.
Täytyy myöntää, että olen muutaman kerran käynyt liikaa Barcelonassa ja aivan liian vähän Madridissa. Madrid on sympaattinen, siisti ja asteen verran rauhallisempi kaupunki kuin Barcelona..vaikka madridlaisia los gatoseiksi (kissoiksi) kutsutaankin, koska viettävät kaikki yöt ulkona baareissa riekkuen..