Costa Brava, Espanjan rannikkoalueen helmi on Kataloniassa sijaitsevan Gironan maakunnan rannikkoalueelle annettu nimi. Nimi kuvaa rannikkoalueen kivistä maastoa. Costa Bravassa turmeltumaton luonto yhdistyy Katalonian merelliseen ruokapalettiin ja herkullisiin viineihin. Costa Bravassa ruokaentusiasti nauttii – aurinkolomailun lisäksi.
Costa Bravaan pääsee lentämällä Barcelonaan, vuokraamalla auton ja ajelemalla rannikkoa ylös noin puolentoista tunnin ajan. Taakse jää turistisoituneet rannat ja isot hotellikompleksit. Costa Brava on idylli vailla vertaa.
Toinen toistaan tunnelmalisempi
Llafranckin ranta on vielä autio
Tunnelmallisimpia kyliä seudulla on Begur, Costa Bravan alueen helmeksikin tituleerattu kyläpahanen, jonka lähistöllä sijaitsevat kaikki alueen upeimmat rannat. Myös upottavahiekkainen ja loistavista ravintoloistaa tunnettu Llafranch ja pieni kalastajakylä Tamariu ovat mainitsemisen arvoisia. Tsekkaa myös La Morera ravintola Tamariussa.
Perinneruoassa ei raaka-aineissa säästellä
Begurin kylä katselee merelle ja vuoristoon. Kylästä löytyy Bib Gourmandessakin mainittu, pieteetillä valmistettua perinneruokaa tarjoava Fonda Caner.
Ravintola löytyy pienen kadun varrelta ja ulos näkyy tunnelmallinen sali. Pöytään saattamisen jälkeen hovimestari tuo samoin tein pienet lasit kylmää cavaa ja pieniä tapaspaloja. Listalla on kiehtovia maistelumenuita.
Täällä maistoin katkaravuilla täytettyä siansorkkaa, joka oli huomattavasti tyylikkäämpi ruoka kuin miltä kuulostaa. Kerrassaan maittavan päivälliselämyksen päättää paikalle kärrätty jälkiruokavaunu, josta voi valita mieleisenä perinteisen jälkiruoan tai tuhdin kakkupalan – tai ottaa vain pari isoa lohkaretta juustoa.
Tuoretta kaupasta ja torilta
Kevätsipuli saa savunmakua.
Toimiva systeemi Costa Bravalla, omassa villassa asuessa on se, että lounastaa rantojen yhteydessä olevilla rantabulevardeilla, jos parhaimmissa on pyödissä valkeat liinat ja tarjoilijat tummissa asuissaan Ruoka on juuri niin hyvää kuin kuva antaa olettaa.
Illan pimetessä on tunnelmallista sytyttää aito hiiligrilli oman villan pihalla ja valmistaa avotulella paikallisia äyriäisiä, vihanneksia, kalaa ja lihaa.
Kaupasta löytyy kaikkea
Loputonta tarjontaa
Kaupoista kun saa kaikkea. Tuoreena. Suoraan tiskiltä. Monenmoisia simpukoita, merietanoita ja muita nilviäisiä. Paikallisia isoja ja pieniäkin kaloja, mustekalaa monessa koossa ja tietysti äyriäisiä: hummereita, jättikatkoja, katkarapuja ja niitä todella pieniä nilviäisiä, joiden nimeä en tiedä. Katkaravuilta näyttävät.
Äyriäisiä ja pimenevä ilta
Simpukoiden kaveriksi ostetaan vihanneshyllystä löytyvää, tuoretta persilja-valkosipulisekoitusta sekä pullo valkoviiniä ja hyvää oliiviöljyä. Ainekset kattilaan, kiehautus, kunnes simpukat ovat auenneet ja seurana rapeakuorista, miellyttävän sitkoisaa patonkia.
Katkaravut päätyvät grilliin. Chiliflakesejä ja oliiviöljyä sekä ripaus suolaa marinadiksi ja rapuset värjäytyvät grillatessa kauniin räiskyvän punaisiksi. Maussa maistuu sopivasti chili. Dippaukseen vielä purkki aiolia ja lasiin Brut Nature Cavaa, niin pimenevä ilta on täydellinen.
Yksi mieleenpainuneempia kokemusta viime kesältä
Hummerit maksavat himpun vajaa 10 euroa kappale. 10 euroa! Siihen hintaa ei Suomessa pääse edes hummeria vilkaisemaan. Saati sitten grillaamaan itse grillissä.
Tämä herkku vei jalat alta ja Suomen kauas pois mielestä. Muuta ei grillatun hummerin kanssa tarvitse kuin Romesco-kastiketta, leipää ja tietysti kulpivaa tai vaikka Atlantin puoleisen Rias Baixasin herkullista Albarinoa. Kaskaiden siritys käy musiikista. Lupa nauttia.
